Peruuntumispainajaisia pahimmasta päästä: Neil Young ja case Way Out West

Göteborgin Way Out West -festivaali käynnistyi eilen torstaina. Eikä parhaalla mahdollisella tavalla: Avauspäivän ja koko tapahtuman kiistaton ykkösnimi Neil Young & Crazy Horse peruuntui vain tunteja ennen ovien avaamista.

Tiivistä ohjelmistoyhteistyötä Helsingissä samana viikonloppuna järjestettävän Flow Festivalinkin kanssa tekevä Way Out West tunnetaan laadukkaasta ja erityisesti aktiivisiin musiikinkuluttajiin vetoavasta sisällöstään ja verraten korkeasta lippujen hintatasosta: Kolmen päivän pääsylipusta saa pulittaa ennakkoon 1895 kruunua - kotoisammin noin 219 euroa - ennen palvelumaksuja.

Pääesiintyjän peruuntuminen tapahtumapäivänä antaa tietysti pontta keskustelulle festivaaliasiakkaan kuluttajansuojasta ja tapahtumien hyvitys- ja reklamointikäytännöistä. Esiintymispäivänä tiedotettu peruuntumisuutinen tarkoittaa asiakkaan kannalta, että esitystä seuraamaan saapuvan ulkopaikkakuntalaisen matka- ja majoituskustannukset ovat syntyneet ennen kuin reagointi muuttuneeseen tilanteeseen on mahdollista - mikäli se olisi ylipäätään ollut mahdollista aiemminkaan.

Tämän tyyppisestä problematiikasta on keskusteltu festivaaliympyröissä kotimaassakin. Muun muassa Seinäjoen helmikuisen MARS-festivaalin yhteydessä järjestetyn festivaali-illan paneelikeskustelussa vaihdettiin kokemuksia ja ajatuksia toiminnasta ohjelmasisällön radikaalien muutosten paineissa: Palautetaanko lippurahat? Annetaanko optio lipputyypin maksuttomaan vaihtamiseen? Hyvitetäänkö osa lipunhinnasta? Entä millaiseen laskutapaan tällainen hyvitys voisi perustua tapahtumassa, jonka ohjelmistossa pääesiintyjän peruuntumisen jälkeenkin on vaikkapa 60 yhtyettä?

Kotimaisten festivaalien yleisen linjan mukaan yhden tai useammankaan esiintyjän peruuntuminen ei sinänsä oikeuta asiakasta saamaan hyvitystä tai rahojaan takaisin palautettua pääsylippua vastaan. Festivaalit varaavat poikkeuksetta selkeäsanaisesti oikeuden ohjelmistoa koskeviin muutoksiin. Tästä huolimatta useat tapahtumat pyrkivät reagoimaan muuttuneen ohjelmasisällön tilanteeseen valitsemallaan tavalla: Esimerkiksi Joensuun heinäkuisen Ilosaarirockin pääesiintyjän Motörheadin peruunnuttua festivaali antoi kyseenomaiselle päivälle lipun ostaneille mahdollisuuden vaihtaa lippu toiselle päivälle. Flow Festival on toiminut vastaavalla tavalla omaa ohjelmistoaan koskevien peruuntumisten (mm. Azealia Banks, Solange, Hudson Mohawke) johdosta. Toisaalta Live Nation Finland on taipunut osittaiseen hyvityskäytäntöön järjestämässään useamman esiintyjän sisältäneessä päivätapahtumassa (valitettavasti tapahtuman tarkemmat tiedot ovat ehtineet karata mielestäni). Heinäkuussa järjestetyn Hustle HKI -festivaalin siirryttyä Suvilahden festivaalialueelta Kampin klubiympäristöön ja karsittua samalla festivaalin kotimaista esiintyjäosastoa tarjottiin lipunostajille mahdollisuutta lipun palauttamiseksi - tässä tapauksessa tapahtuman luonne kuitenkin muuttui merkittävämmin kuin ainoastaan esiintyjien puitteissa.

Palataan otsikon tapaukseen: Ruotsissa tapahtuneeseen reagoitiin tiedottamalla, että peruuntuneen Youngin esiintymispäivän pääsylippu oikeuttaa tästedes pääsyyn kolmipäiväisen festivaalin muillekin päiville. Euromääräisesti (päivälipun ja kolmen päivän lipun erotus) melko kohtuullinen korvaus, mutta kiinnostaako Neil Young -asiakasta ylipäätään mikään muu festivaalin tarjoama sisältö? Oma kysymyksensä on entä majoitus- ja matkajärjestelyt, mitä asiakkaan lienee turha haikailla takaisin minkään käsittelyprosessin kautta, mutta hotellikapasiteetin täytyttyä saattaa päivälipun taittaminen kolmeen päivään muodostua arvottomaksi korvaukseksi vaille majoitusmahdollisuutta jäävälle matkaajalle.

Varmaa on, että reklamaatioita tehdään - jäämme seuraamaan kiinnostuneina jälkipyykkiä, mikäli sellaista pestäisiin julkisuudessa saakka.

Festarikesä 2013 tulee - kevään ja alkukesän kolme kiinnostavinta festariuutista

Rockfestivaalikausi ehti jo startata suurilla kierroksilla maailmalla muun muassa tuttuun tapaan heittämällä loppuunmyydyn Coachellan, muutamaa päivälippua vaille loppuunmyydyn Primavera Soundin ja yhdysvaltalaisen Lollapaloozan etelä-amerikkaisversioiden (Brasilia, Chile) myötä. Pohjoismaissakin kuhisee - huhuja laahaavista lipunmyynneistä liikkuu ja keinoja myyntikäyrien nousuun taittamiseen haetaan väellä ja voimalla. Eturivin takana Myötätuulirock ja BoomBox Festival tiedottivat peruuntumisistaan, jälkimmäinen tänä aamuna tuotannollis-teknisiin syihin vedoten vain viikkoa ennen festivaalia. Toisaalta meillä kotimaassa erityisesti nuorempaan kohderyhmään vetoava ja elektronispainotteinen Weekend Festival myi jo kevättalvella lauantaipäivänsä loppuun.

Kiinnostavampia liikkeitä on kuitenkin nähty Ruotsissa ja Tanskassa - seuraavassa kolme alkuvuoden kevään puhuttavinta festariuutista:

Hultsfred "Tukholmaan"

Mielenkiintoisin uutispommi oli Provinssirockin aikaan kesäkuun puolivälissä järjestettävän ruotsalaisen Hultsfredin festivaalin maaliskuun lopulla tiedotettu muuttouutinen. 1980-luvulta saakka lähes vuosittain piskuisessa Hultsfredissa, useiden tuntien ajo- tai junamatkan päässä Tukholmasta, järjestetty festivaali ilmoitti täysin yllättäen muuttavansa Tukholmaan jo tulevana kesänä. Todellisuudessa "Tukholma" tarkoittaa tässä tapauksessa Sigtunaa noin 40 minuutin päässä pääkaupungin kuhinasta. Muuttouutinen julkaistiin tyylikkään Youtube-videon voimin (vasemmalla).

Kuten arvata saattaa, yleisöpalaute myöhäisestä muuttouutisesta on ollut murskaavaa. Sekä viime- että toissa vuonna merkittävää tappiota tehneen festivaalin suksee uudessa sijainnissaan on hyvin kiinnostavaa seurattavaa. Paikkakunnanvaihdos on tuttu kuolemansuudelma useammankin aiemmin voittavan festivaalikonseptin romahduksen takana, eikä tilannetta juuri helpota tapahtuman alkuperäisen paikkakunnan mukaisen nimen säilyttäminen "Stockholm" -liitteellä varustettuna. Tapahtuman takaa löytyvän saksalaisyhtiö FKP Scorpion Foolkert Koopmans ehti jo luvata festivaalin nimen vaihtuvan kesälle 2014, sikäli että tapahtumaa ylipäätään järjestetään uudelleen. Muuttokolikon kääntöpuolena on syytä todeta, että Hultsfredin ajankohtainen ja trendikäs sisältö vedonnee nimenomaan suurkaupungin nuoriin aikuisiin, joiden liikuttaminen tuntien päähän maaseudulle telttailemaan saattaisi olla liian vaikeaa. Vastauksia luvassa reilun parin viikon kuluttua!

Peace & Love konkurssiin

Festivaalikilpailun ensimmäinen merkittävä skandinaavinen uhri on Ruotsin Borlängessä järjestettävä Peace & Love Festival. Hetken Ruotsin suurimman rockfestivaalinkin manttelia kantanut P&L ilmoitti peruvansa tulevan kesän festivaalin noin viisi viikkoa ennen tapahtumaa, joka piti järjestää kesä-heinäkuun taitteessa. P&L:n kohtalon sinetöi Ruotsin festivaalimarkkinoiden tuorein suuri peluri, Hultsfrediakin tuottavan FKP Scorpion uutuus Bråvallafestivalen, joka järjestetään osittain P&L:n päivämääräikkunassa. SVD:n mukaan lippuja oli peruuttamiseen mennessä myyty kaikkiaan noin 9000 kappaletta, kun odotukset olisivat olleet touko-kesäkuun taitteessa noin 20.000 myydyn lipun tasolla.

Uutiset huonosta tuloksesta ja orastavasta konkurssista eivät tulleet varsinaisesti yllätyksenä, mutta tapahtuman peruminen näin myöhäisessä vaiheessa yllätti. Ruotsissa spekuloidaan, voivatko yhdeksän miljoonan asukkaan maan markkinat mitenkään kannattaa kuutta tai seitsemää 25.000 hengen yleisöihin tähtäävää rockfestivaalia. Suomessa yli 20.000 hengen kapasiteetin omaavia festivaaleja järjestetään vielä enemmän. Elämmekö käänteentekeviä aikoja? Onko jokin aikakausi festivaalimarkkinoilla päättymässä? Onko suomalainen festivaalikysyntä sittenkin suhteellisesti huomattavasti naapuria vahvempaa ja kestävämpää? Kysymyksiä riittää, vastauksia haetaan.

Metallica Roskildeen

Viimeinen uutispommi tuli tänä aamuna Tanskasta. Roskilden festivaali ilmoitti lisänneensä Metallican ohjelmistoonsa.  Kyseessä on pistokeikka - yksi maailman suurimmista yhtyeistä esiintyy tulevana kesänä vain tämän yhden kerran Euroopassa. Yhtyeen palkkio on tietysti tähtitieteellinen ja sen voisi arvella vastaavan reilustikin yli neljännestä koko tapahtuman alkuperäisestä ohjelmabudjetista. Viereisessä kuvassa Roskilden fanifoorumin aktiivikäyttäjän näkemys ohjelmapäivityksen luonteesta julistepäivityksen muodossa.

On hyvin vaikeaa, jos ei jopa mahdotonta, löytää ennakkotapausta näin myöhäisessä vaiheessa (reilu kuukausi ennen festivaalia) julkaistusta megaluokan pääesiintyjästä ja sen myyntivaikutuksesta festivaalin tulokseen. Riittääkö yksi kuukausi tapahtuman loppuunmyyntiin, kun oletuksena voidaan pitää taustalla ollutta Metallica-julkaisua edeltänyttä heikkoa myyntitilannetta? Onko jo valmiina pidetyn ohjelmiston budjetti alitettu ennen Metallicaa, vai onko päätöksen takana "Mieluummin tappio tupa täynnä kuin tupa puolillaan" -tyyppinen logiikka? Lipunhintaan ohjelmalisäys ei vaikuta. Joka tapauksessa, helppoa ei ole vallitsevissa olosuhteissa vahvat brändit omaavilla markkinajohtajillakaan ilman selkeitä ohjelmistokärkiä.

Eurosonic avasi festivaalivuoden

Hollannin Groningenissa järjestettävä vuotuinen Eurosonic Noorderslaag -tapahtuma keräsi jälleen eurooppalaiset musiikkitoimijat keskustelemaan alan nykytilasta ja tulevaisuudesta. Ohessa haisteltiin tulevan kesän kuumimpia artistitulokkaita showcase-festivaalin merkeissä.

Festivaalivieraat toivotettiin näkyvästi tervetulleeksi heti asemalaiturilla.

Eurosonic Noorderslaag jakautuu käytännössä kolmeen osa-alueeseen: nelipäiväinen konferenssi koostuu erityisesti livesektorin virtauksiin keskittyvistä paneelikeskusteluista ja presentaatioista, Eurosonic-festivaali puolestaan esittelee iltaisin noin 350 artistilupausta kymmenissä Groningenin esiintymistiloissa ja päätöspäivän Noorderslaag-festivaali nostaa esiin hollantilaisia ajankohtaisia ja nousevia esiintyjiä. Lisäksi tapahtuman yhteydessä järjestetään lukuisia suljettuja kokoontumisia ja keskustelutilaisuuksia esimerkiksi Euroopan festivaalien katto-organisaatio Youropen tai yleisradioiden liitto EBU:n jäsenten kesken sekä muutamia palkintogaaloja (European Festival Awards, EBBA Awards.). Seuraavassa kohokohtia:

1. RFID ja NFC -teknologiat - eli ns. etätunnistus/lähitunnisteet - olivat edellisvuottakin voimakkaammin esillä. Eurosonicin viime vuonna käyttöönottama NFC-sirulla varustettu ranneke oli jälleen käytössä tapahtumassa - itse fyysiset rannekkeet suuren Dutchbandin tuottamina, siruteknologia ja järjestelmä vahvasti kasvamaan pyrkivältä Intellitixiltä. Järjestäjän mukaan keskeisenä motiivi siruratkaisuun on reaaliaikainen kävijämääräseuranta, mikä edesauttaa optimointia yli 20 eri tilaan levittäytyvässä tapahtumassa. Lisäksi Intellitix esitteli järjestelmiään aktiivisesti kiinnostuneille festivaaleille läpi viikonlopun ja käytäväpuheiden mukaan kiinnostus kentällä on edelleen voimakasta. Aihe oli nostettu myös seminaariohjelmaan otsikolla Cashless payments at festivals. Sessio osoittautui vahvaksi ja tarjosi inforyöpyn järjestelmäratkaisujen nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä. Panelistit edustivat sekä festivaalijärjestäjiä (Open Air St. Gallen [SUI], Eurockennees [FRA], Sziget [HUN]) että ranneke- ja järjestelmätuottajia (Intellitix, ID&C, Intelligent Venue Solutions) ja sekä lähtöolettamus että johtopäätös oli kauttaaltaan selvä; kysymys on enää siitä, miten nopeasti sirut löytävät tiensä rannekkeisiin ja käteinen katoaa festivaaleilta. Aiheesta kiinnostuneille tiedoksi, että runsaasti sessiossa esiteltyä materiaalia löytyy Eurosonicin sivuilta tästä linkistä.

Konferenssikeskus De Oosterpoortin vanhan liiton cashless payment: maksaminen onnistuu talossa vain "mynteillä", joita voi lunastaa talosta löytyvistä automaateista käteisellä tai kortilla.

2. Ympäristöasiat puhuttivat tavalliseen tapaan. Tällä kertaa seminaarisessioiden joukossa nähtiin kolme vihreää aihiota: Vihreän energian tuotantoon liittyvää problematiikkaa puitiin omassa sessiossaan, Love Your Tent -kampanjaa toisessa, brittiläisen Buckinghamshiren yliopiston festivaalitutkimuksen tuloksia kolmannessa. Love Your Tentin idea on selkeä: kampanjalla tähdätään minimoimaan leiriytymisen yhteydessä syntyvä jätemäärä tekemällä roskien tai muun tavaran jättämisestä taakseen täysin sosiaalisesti hyväksymätöntä. Kampanjassa pyritään siis paitsi asenneilmastoon vaikuttamiseen, erityisesti suoraan yleisökäyttäytymisen muutokseen. Haastavaa ja inspiroivaa, kehoitamme lukemaan lisää ylempänä näkyvästä linkistä. Bucksin ympäristötutkimuksen tulokset ovat puolestaan luettavissa tiivistetysti oheisesta GO Groupin tiedotteesta.

3. Youropen ja ETEP:in suljettuihin sessioihin osallistuminen ensi kertaa osoittautui kiinnostavaksi. Youropen kaksipäiväinen Health and Safety -seminaari Eurosonicin yhteydessä on jo vakiintunut käytäntö ja paikan päällä kuultiin kiinnostavia presentaatioita muun muassa Provinssirockin ja tanskalaisen Smukfestin rakenteesta, palveluista ja haasteista, erilaisten työryhmäkeskusteluiden ohessa. ETEP:in (European Talent Exchange Program) sessioissa kuultiin suosituksia kunkin maan lupaavimmista Eurosonicissa esiintyvistä artisteista ja ETEP First Choice -tapaamisessa kukin jäsenfestivaali tai -media esitti oman mielipiteensä Eurosonicin kiinnostavimmista artisteista. Yleisesti kiinnostavimpina pidettiin tänä vuonna ainakin brittiläistä Palma Violets -yhtyettä ja ranskalaista DJ-kollektiivi C2C:ta - mahtuipa esitysten joukkoon muutamia suomalaisnimiäkin (mm. Siinai, French Films, Rubik).

SELMU ry:n toiminnanjohtaja Harri Pihlajamäki esittelee ansiokkaasti Provinssirockia Youropen jäsenille.

4. Konserttibisnes ja Youtube: Kansainvälistä konserttibisneksen tilaa ruotineessa vuosittaisessa paneelissa Less tours, less tickets todettiin kokonaislukujen lyövän ennätyksiä, vaikka kansainvälisen talouden kehitys heittääkin kapuloita rattaisiin. Sessiossa sivuttiin myös muutenkin Eurosonicissa puhuttanutta festivaalien Youtube -yhteistyötä - suurin osa johtavista festivaaleista tarjosi tänä vuonna Youtuben kautta kymmeniä tunteja esiintymisiä suorina stream-lähetyksinä. Kiinnostavimman detaljin tähän liittyen tarjosi hollantilaisen Lowlands Festivalin promoottori Eric Van Eerdenburg paljastaen, että suuria lähetyskustannuksia jaettiin festivaaleilla esiintyneiden levy-yhtiöiden kanssa näiden artisteja koskevaa katsojadataa vastaan. Youtube tarjoaa siis tarkkaa demografista dataa kunkin esityksen katsojakunnasta, mikä kiinnostaa sekä festivaalijärjestäjää että levy-yhtiötä. Esimerkinomaisesti voidaan mainita, että Lowlandsilla tämänvuotisen datan perusteella ehdittiin jo tehdä johtopäätös markkinointipanostuksesta Venäjän suuntaan Youtube-katsojalukuihin perustuen.

Lahden tapahtumasemmassa huippututkimusta ja Roskildetietoa

Käväisin marraskuussa Lahdessa Tapahtuma.NYT -nimellä järjestetyn seminaaripäivän merkeissä. Muutamia kiinnostavia juttuja tapahtumatuottamiseen liittyen jäi käteen, niistä seuraavassa.

Päivän päättänyt Mato Valtosen vetämä paneelikeskustelu - taustalla reaaliaikaisen yleisökysymyksen vastausjakauma.

Tapahtumaseminaari vaikutti kiinnostavan erityisesti paikallisia tai lähialueiden tapahtumasektorin toimijoita, mutta läsnä oli puhujien ja panelistien lisäksi ainakin pääkaupunkiseudulta vierailleita tapahtumatuottajia sekä julkisen sektorin edustajia. Ohjelma sen sijaan oli kiinnostava jo kansainväliselläkin tasolla: Tunnin luennoinut professori Donald Getz lienee tapahtumatutkimuksen kirjallisuuden keskeisimpiä tekijöitä maailmassa aina 80-luvun lopulta tähän päivään saakka ja tässäkin blogissa useampaan otteeseen esiin nostetun Roskilden festivaalin markkinointipäällikkö Niels E. Bjerrum raotti festivaalinsa numeroita ja toimintamalleja eurooppalaisen huippuorganisaation verhon takaa. Paikallisesti kuultiin presentaatioita muun muassa Helsingin kaupungin tapahtumayksikön, Helsinki Priden, Oulun Ilmakitaransoiton mestaruuskisojen ja muutamien muiden tapahtumien tuottajilta.

Getzin ajatuksia tapahtumien vaikuttavuudesta

Getzin alustus oli melkoinen informaatiovyörytys, joka oli alan tutkimukseen perehtymättömälle luultavasti melko vaikeasti haltuunotettava kokonaisuus. Getz keskittyi erityisesti tapahtumien vaikuttavuuteen liittyviin tutkimusnäkökulmiin ja lähestymistapoihin. Erityisesti alleviivaattiin tarvetta laaja-alaisemmalle impaktitutkimukselle pelkän taloudellisen vaikuttavuuden sijaan. Taloudellisellakin tasolla tyydytään useimmiten suorien vaikutusten tarkasteluun, oiotaan metodologian suhteen ja operoidaan usein epäilyttävien motivaatiotekijöiden alaisuudessa. Sosiaalinen ja ympäristöllinen näkökulma tapahtumien vaikuttavuuteen tekevät tuloaan kasvavalla rintamalla alan kirjallisuudessa, mutta vaikuttavuusmallinnus kaipaa näiden kolmen integraatiota. Getzin ja tämän göteborgilaisten kollegoiden parhaillaan työstämä hämähäkinverkkomalli vaikutti ainakin presentaatiotasolla kiinnostavalta tavalta ilmaista vaikuttavuutta. Lisäksi Getz painotti vaikuttavuustutkimusten liiallista keskittymistä yksittäisiin tapahtumiin - kokonaisvaltaisemmin voitaisiin puhua vaikkapa kaupunkien tai alueiden tapahtumaportfolioista tai tapahtumapopulaatiosta.

Roskilden vapaaehtoisarmeija

Bjerrumin Roskildea koskeva alustus keskittyi lähinnä festivaalin ja festivaaliorganisaation esittelemiseen sekä valtavan koneiston johtamiseen liittyvien haasteiden kuvaamiseen - uskomattomin numeroin ryyditettynä. Selvää on, että 80.000 päivittäistä asiakasta viikon kestävällä festivaalilla vaatii hurjia tehoja ylläpitävältä koneistolta, mutta silti muutamat numerot ovat suorastaan tajunnanräjäyttäviä. Jos Provinssirockissakin koetaan suureksi haasteeksi lähes tuhannen vapaaehtoistyöntekijän johtaminen, lienee Roskildellakin organisoimista reilusti yli 20.000 vapaaehtoistyöntekijänsä kanssa. Luku lähestynee pian karkeasti kuntaliitoksia edeltäneen Seinäjoen asukaslukua. Pysähdy toki hetkeksi miettimään tätä numeroa ja mittakaavaa. Ympärivuotisia talkootyöntekijöitä organisaatiolla on kaikkiaan 400.

Getzin puhuttua tapahtumien vaikuttavuudesta ja tapahtumaturismista tarjosi Roskilde herkullisen esimerkin suuremmasta päästä. Bjerrumin mukaan Roskilden festivaali tuottaa Roskilden kaupungille (50.000 asukasta, noin 35km Kööpenhaminasta) jopa kolmanneksen kaupungin vuotuisista matkailutuloista. Toisaalta Bjerrum näki Roskilden tulevaisuuden haasteena kuluttajien entistä matalamman halukkuuden matkustaa Roskildeen pidempien matkojen päästä -  nykyisestä asiakaskunnasta noin 50-60 % on tanskalaisia, mutta lähiseudun osuus on kasvussa. Yksi vaikuttava tekijä laskuun saattaa olla lipunmyynnin keskittäminen täysin omaan verkkokauppaan - tällainen näkökulma nousi esiin aiemmin lippuja myyneiden yritysten kanssa käymissäni keskusteluissa.

Tällaiset vastauskapulat jaettiin jokaiselle osallistujalle saliin sisään tullessa.

Lisäpotkua Response-systeemistä

Lahden semmapäivä tarjosi myös mielenkiintoisen teknisen ulottuvuuden: läpi session käytössä ollut Response-järjestelmä mahdollisti lukuisat pollit noin 100-päiseltä yleisöltä ja tuloksia päästiin purkamaan reaaliaikaisesti. Parhaassa tapauksessa kyselyn jakauma saattoi ohjata käynnissä ollutta esitystä tai paneelikeskustelua, mikä on herkullinen ulottuvuus tällaisessa sessiossa. Toivottavasti vastaavaa nähdään useammin! 

Muutama myöhäinen ajatus Musiikki & Media -konferenssin annista

Vuosittain järjestettävä Musiikki & Media -konferenssi veti jälleen lokakuun lopussa Tampereen täyteen kotimaisia musiikkialan ammattilaisia sekä nipun ulkomaisia vieraita. Seminaariohjelmassa oli jälleen useita tapahtumatuottamista ja -toteutusta sivuavia paneelikeskusteluita ja muita sessioita. Ohessa muutamia TATU:n silmin kiinnostavimpia muistiinpanoja Tampereelta:

- Lipunmyynnin tulevaisuudennäkymät ja haasteet: Lippubisnestä koskeva paneelikeskustelu oli perjantaipäivän kiinnostavampaa osastoa. Tosin keskustelun painopisteet olivat monin paikoin entisellään - kilpailu on lippufirmojen välillä on kovaa ja dynaamisen hinnoittelun mallit kiinnostavat, mutta dynaamisen hinnoittelun vasta-argumentit vaikuttaisivat olevan nykypäivänä herkemmässä. Lisäksi paketointi nousi keskustelun johtavien teemojen joukkoon ja aihetta pidettiin syystäkin hyvin ajankohtaisena paitsi lippufirmojen, myös paneelin tapahtumajärjestäjien mielissä. Mielipiteitä kuultiin sekä yhden hinnan puolesta että erilaisten add-on -palveluominaisuuksien lisäysmahdollisuutena lippua ostettaessa. Selvältä vaikutti, että sekä lipunmyyjät että tapahtumajärjestäjät ovat muutoskannalla myyntitoimintansa osalta. Ikävä kyllä kukaan ei nostanut esiin lippufirmojen hallitsemaa kuluttajadataa ja näiden potentiaalia tarjota tapahtumajärjestäjille lisäarvoa tuottamalla monipuolista ja reaaliaikaista asiakasprofiilitietoa. Myyntikomissioiden minimoimisen ohella tässä voisi olla varteenotettava kilpailutekijä ketterälle ja analyyttiselle lippufirmalle - "myy liput meidän kauttamme ja opi tuntemaan asiakkaasi."

- Kesän festivaali- ja konserttimarkkinat: Rock! Ruuhka? Rakkaus.. -otsikon alla käyty paneelikeskustelu festivaali- ja konserttikesän tapahtumista jäi sisällöllisesti melko ohueksi huolimatta Stuba Nikulan ansiokkaasta moderoinnista. Esiin nostettiin palveluiden ja palveluajattelun merkitys tämän päivän tapahtumajärjestämisessä, mikä konkretisoitui Helsingin Kalasatamassa järjestettyjen Metallica-konsertin sekä Rockin' Helsinki -tapahtuman asiakaspalautteita vertailtaessa. Jopa Metallica-konsertin järjestäneen LiveNation Finlandin toimitusjohtaja Nina Castrén myönsi suoraan virhearvioinnin tapahtuman kapasiteetissa, mikä aiheutti kestämättömät palveluolosuhteet tapahtuma-alueelle. Sessiossa arveltiin ns. nopeiden elämysten painoarvon kasvun jatkuvan tapahtumamarkkinoilla, eli entistä voimakkaampaa yhden päivän tapahtumien markkinoilletuloa pitkäikäisten kolmipäiväisten festivaalien rinnalla.

- Suomalaisen tapahtumatoteutuksen nykytila ja tulevaisuus: Osittain samanaikaisesti käyty keskustelu suomalaisen tapahtumatoteutuksen nykytilaa koskien jätti sisällöllisesti rutkastikin toivomisen varaa. Paneeli keskittyi lähinnä turvallisuusasioihin, vaikka seuraavalle päivälle oli erikseen varattu tapahtumaturvallisuusasioihin suunnattu erillinen sessio. Turvallisuuttakin koskien jäätiin vanhaan lähtöruutuun toteamalla muun muassa seuraavia tuttuja ongelmia: vastuuasiat eivät aina ole tapahtumajärjestäjien tiedossa, tilapäisrakentamisen turvamääräysten valvonta on olematonta eikä oikeaa tai pätevää instanssia tähän tahdo löytyä, paikalliset viranomaistulkinnat ovat moninaisia... Lisäksi todettiin, että tilaaja (tapahtumajärjestäjä) harvoin arvottaa turvallisuustekijöitä ja niiden huomioimista tuotantopalveluiden hintavertailussa. Rivien välistä voisi olla luettavissa, ettei tilaajat kunnioita tapahtumaturvallisuustekijöitä ehdottomina vaatimuksina, mikä on tietysti huolestuttavaa ja varmasti ositttain paikkansa pitävääkin. Erikseen mainittiin, että tapahtumaturvallisuus olisi yksi vuoden 2013 musamedian kantavista teemoista - odotamme mielenkiinnolla millaisia kulmia aiheeseen löydetään!

Muuta: Helsingin ympäristökeskuksen hallinnoima Greening Events -hanke masinoi päätöspäivälle session, mikä avattiin hyvin kiinnostavalla göteborgilaisen Way Out Westin presentaatiolla aiheesta. WOW:n kokonaisvaltaisuus kestävän kehityksen arvojen maailmassa tuli selväksi: suuren festivaalin rohkein ja herättävin pelinavaus lienee päätös tarjota festivaaleilla ainoastaan kasvisruokaa. Kiinnostava sessio keskittyi voimakkaasti tuotannolliseen näkökulmaan, tulevaisuudessa olisi toivottavaa hakea keskusteluun kulmaa asiakaskunnan kautta: Miten vahvat festivaalibrändit vaikuttavat kohderyhmänsä ympäristöasenteisiin, tapahtumanaikaiseen käyttäytymiseen, tai jopa tapahtumasta arkirutiineihin saakka seuraaviin uusiin käyttäytymismalleihin saakka?

Hieno konferenssi, jolle soisi esittää yhden keskeisen kehittämistoiveen: lisää uusia sessiomuotoja paneelien rinnalle! Suomen rock-klubien liiton nimissä nähdyssä Tuplabuukkauksia ja kompromisseja -sessiossa uuden artistin lanseeraus levyineen ja kiertuejärjestelyineen purettiin herkullisesti, monisyisesti ja viihdyttävästi fiktiivisen ns. rikkinäinen puhelin -tyyppisen näytelmän muodossa. Bravo, lisää näitä!

Kahdeksan syytä seurata Tomorrowlandin (ja ID&T:n) tekemisiä

Glastonbury, Roskilde, Reading, Sziget, RockWerchter, Hurricane, Pinkpop, Pukkelpop, Lowlands, Primavera Sound, T in the Park, Isle of Wight Festival - tuttuja johtavia eurooppalaisia musiikkifestivaaleja edes jossain määrin alaa seuraaville. Entä Belgian Tommorrowland? Keskustelut useiden alalla vaikuttavien henkilöiden kanssa viime talven ja taakse jääneen kevään aikana osoittivat, miten tuntemattomasta tapahtumasta kokoonsa nähden on kyse ainakin meidän leveysasteillamme. Aivan varmaa on, ettei tilanne jatku tällaisena kovin pitkään.

Taustaa ja muutama fakta esittelyksi: Tomorrowland on Belgian Boomissa heinäkuun loppupuolella vuodesta 2005 lähtien järjestetty elektroniseen tanssimusiikkiin erikoistunut festivaali. Kolmipäiväistä festivaalia järjestää hollantilaisyritys ID&T. Tänä vuonna festivaali järjestetään 26.-30.7.2012. Festivaalialueen asiakaskapasiteetti lienee noin 60.000 henkeä, joskin asiaan on hankala löytää vahvistusta - festivaali tiedotti myyneensä 180.000 lippua, minkä oletan viittaavan 60.000 päivittäiseen asiakkaaseen.

Selväksi tuli, että kyseessä on suuri tapahtuma. Seuraavassa tarkemmin syitä kiinnostukseen.

1. Näillä festivaaleilla Juhlitaan isolla J:llä. Asia tulee selväksi viimeistään viime vuoden festivaalin jälkimarkkinointivideosta, mihin palataan tässä kirjoituksessa vielä uudelleen:

The official Tomorrowland 2011 after movie (videoon myös tästä, jos sitä ei näy yllä).

2. Genrefestivaali, joka toimii johtavien yleisfestivaalien volyymilla. Ainoastaan elektroniseen tanssimusiikkiin keskittyvä festivaali voisi kysynnän puitteissa ylittää helpohkosti vähintään Roskilden ja Coachellan noin 80.000 hengen päivittäisen kävijämäärän tason. Ja kun tämä tuli puheeksi:

3. Kysyntä. Nyt kolmannen kerran peräkkäin nopeasti loppuunmyydyn ja joka vuosi merkittävästi kasvaneen festivaalin liput suorastaan revittiin käsistä. Liput myytiin juuri niin nopeasti, kuin festivaalin oma lipunmyyntijärjestelmä antoi myöten. Festivaalitiedotuksen mukaan yli 250.000 henkilöä kirjautui festivaalin jonotuslistalle lippujen toivossa. Tomorrowland ei käytä lainkaan ulkopuolisia lipunmyyntikanavia, liput myydään kokonaisuudessaan suoraan oman verkkojärjestelmän kautta.

4. Facebook-yhteisö. Viime talvena kartoittaessani suurimpia musiikkifestivaalien virtuaaliyhteisöjä listasin ensimmäisenä Facebook-sivujen kärkipäähän muun muassa Coachellan (nyt 576.000 tykkääjää), brittien metallifestivaali Downloadin (356.000) ja Glastonburyn (253.000). Tässä valossa Tomorrowland taitaakin laittaa mykistävimmän numeron pöytään: Sen virallisesta Facebook-sivusta tykkää lähes 1.400.000 käyttäjää, eli nykyisellä kasvuvauhdilla viimeistään vuodenvaihteessa yli neljännestä Suomen kansasta vastaava määrä.

5. Elämyksellisyys. Joko katsoit blogikirjoituksen alkupäästä löytyvän youtube-videon? Katso se viimeistään tässä vaiheessa. Tomorrowland eroaa markkinointimateriaalinsa perusteella merkittävästi perinteisistä suurfestivaaleista paitsi genrekeskittyneisyytensä, myös fantasiamaailmaan vievän ja loppuun saakka hiotun "Liisa ihmemaassa" -henkisen ilmeensä puolesta. Dekoraatioihin panostetaan isolla kädellä. Adjektiivi "arkinen" on harvoin näin kaukana sopivasta tämän festivaalituotannon kohdalla. Asiakkaille suunnatut tiedotteet aloitetaan poikkeuksetta tervehdyksellä "People of Tomorrowland, ...". Jälkimarkkinointiin panostetaan kuvasarjojen ja (vielä kerran) fantastisten jälkimarkkinointivideoiden avulla - alussa linkitettyä videota on tähän päivään mennessä katsottu yli 44 miljoonaa kertaa.

6. Dreamville. Festivaalin fantasiakonseptia kannetaan majoituspalveluihinkin saakka. Leirintäalueena toimii huolellisesti brändätty Dreamville, jossa voi normaaliin tapaan majoittua omassa teltassa tai vaihtoehtoisesti nykypäivänä yleistyneessä valmiiksi pystytetyssä teltassa. Palveluihin sisältyy esimerkiksi maksuton (sponsoritoteutettu) pesulapalvelu sekä erillinen "Entertainment District" -alue esiintyjineen. Teltan ohella majoittuminen onnistuu "Relaxed Rooms" -nimellä kulkevissa konttihuoneistoissa korkeampaan hintaan. Todellinen premium-vaihtoehtokin löytyy: "Dreamville Mansions" tarjoaa mahdollisuuden luksuspalveluihin henkilökohtaisine tarjoilineen, saunoineen ja jacuzzeineen enintään 12 hengen seurueille 9.600 euron yhteishintaan.

Dreamvillen konttimajoitusta.

6. Ulkomaanmatkaajat. Ilmeistä on, että Tomorrowland kiinnostaa alansa kärkitapahtumana elektronisen tanssimusiikin ystäviä ympäri maailman. ID&T osaa hoitaa homman myös tällä sektorilla - festivaalin nettisivuilta voi ostaa paketin, joka sisältää pääsylipun lisäksi valitun majoitusmuodon, edestakaiset lennot Brysseliin 16 eri eurooppalaisesta suurkaupungista sekä New Yorkista ja kuljetukset lentokentältä leirintäalueelle ja takaisin noin 570 euron hintaan (New York 1290 euroa). Silti, samaan aikaan kun moni ulkomainen festivaali miettii päänsä puhki kansainvälisten turistien houkuttelukeinoja myi Tomorrowland ensimmäisenä myyntipäivänään rajoitetun erän lippuja ainoastaan belgialaisille - taustalla lienee ainakin hollantilaisjärjestäjän local image -tarve.

7. Voucher-myynti. Tomorrowlandin kotisivuilta voi ostaa etukäteen ties mitä erityyppisiä ostolipukkeita parkkipaikoista, ravintola-aterioista ja pöytävarauksista "Booze Bag" -nimellä kulkevaan keräilykappalepussukkaan, joka sisältää 35 Tomorrowland-kolikkoa joilla puolestaan voi ostaa juomia ja ruoka-annoksia tapahtuma-alueella.

8. Järjestäjä. Festivaalia järjestävä amsterdamilainen ID&T on elektronisen tanssimusiikin alan tapahtumien eurooppalainen huippumenestyjä. Tomorrowlandin lisäksi sen repertuaariin kuuluu lukuisia kymmenien tuhansien kävijöiden tapahtumia erityisesti Alankomaissa, Belgiassa ja Saksassa ja lisäksi yhtiön vuonna 2000 startattu suursuosion saavuttanut Sensation -tapahtumabrändi nähdään nykypäivänä jo yli 20 maassa ja se kiertää jopa Aasiassa saakka. Siitä huolimatta yhtiö on melko tuntematon oman genrensä ulkopuolella.

Sensation -tapahtumat tunnetaan paitsi näyttävistä visuaaleista, myös vahvoista ja vaihtelevista teemoistaan - kuten tässä täysvalkoisesta pukeutumiskoodista.

Samaan aikaan muiden jättifestivaalien nostalgiavetoisuuden rinnalla ID&T puhuu - missiostaan lähtien - tästä päivästä ja huomisesta. Edellä linkitetyssä missio-statementissa mielenkiintoista on myös huomata musiikin ja muun kulttuurisisällön alleviivaamattomuus. Miten laajasti ja nopeasti ID&T ottaa jalansijaa muuallakin Euroopassa?

UPDATE: Belgiastakin näkyy suorat lähetykset suurfestivaalien tämänkesäisen linjan mukaisesti: Valikoidut konsertit näkyvät suorana Tomorrowlandin Youtube-kanavalla, lähetykset pyörivät läpi festivaaliviikonlopun.

Terveiset Roskildesta

Skandinavian ehdoton ykkösfestivaali ja maailmanlaajuisestikin kärkikastiin luokiteltava Roskilden festivaali juhlittiin jälleen heinäkuun alussa. Näin tuli tavalliseen tapaan vietettyä lomaviikko 30 kilometriä Kööpenhaminasta itään. Alla muutamia paikan päällä tehtyjä huomioita.

* Nostalgiabisnestä: Loppuunmyydyn (77.500 koko viikon lippua + päiväkohtaiset kiintiöt) festivaalin kiistattomat pääesiintyjät eivät olleet aivan tuoreimmasta päästä: Bruce Springsteen löi läpi 70-luvulla, The Cure 80-luvulla ja Björk 90-luvulla. Vuosituhannen vaihteessa The White Stripes -yhtyeen keulahahmona tunnetuksi tullut Jack White oli pääesiintyjätason tuorein nimi. Onko jättifestivaalien päälavoille käyttöä vielä vuonna 2030? Menestyvän suurfestivaalin ohjelmiston rakentaminen edellyttää nyt ja tulevaisuudessa kiinnostavien kokonaisuuksien tarjoamista valituille pienemmille ja erikoistuneille kohderyhmille, mutta katoaako festivaalikokemuksesta jotain oleellista, jos sirpaloitunutta kävijäkuntaa yhdistäviä pääesiintyjiä ei enää löydy?

Roskilden tapauksessa Orange Stage -nimeä kantava päälava on festivaalin kiistaton symboli, joka käy hyvin alleviivatuksi ilmi alta löytyvästä mainiosta esittelyvideosta. Videon loppuosion muodostaa päälavan yläpuolelta kuvattu pikakelattu avauspäivä, joka havainnollistaa väkijoukkojen ohjaukseen ja siivoukseenkin liittyviä käytäntöjä melko vinkeästi.

* Muuta kuin musiikkia: Roskilden jo tutuksi tullut "more than music" -teema sai tänä vuonna jatkeekseen uuden "more than eating" -kokonaisuuden. Tämän alla festivaaleille tuotiin runsain mitoin Kööpenhaminan alueen nuorta ruoanlaitto-osaamista, jonka voimin alueella järjestettiin ruoanlaittoon tai raaka-aineiden käsittelyyn liittyviä workshoppeja sekä lukuisia erityisruokailuja erilaisten teemojen alla. Kukin ruokailutilaisuus myytiin hyvissä ajoin loppuun ja kysyntä näytti selkeästi ylittävän tarjonnan. Ruokatarjontaan panostetaan muutoinkin vuosi vuodelta voimakkaammin - laadukkaita vaihtoehtoja löytyy jokaiseen makuun ja festivaalijärjestäjä lisäksi vaatii jokaiselta noin kahdelta sadalta ruokapalveluiden tuottajalta vähintään yhtä kasvisvaihtoehtoa.

* Kestävää kehitystä: Tänä vuonna festivaali oli teemoitettu useaan eri alueeseen ("Zone"), joista yksi keskittyi ympäristöön ja ekologisuuteen. Teema näkyi informaatiota jakavina kyltteinä, Roskilden hiilijalanjälkeä havainnollistavana piirrosesityksenä, ekologisina ravintolapalveluina sekä kojuna, jossa esiteltiin Roskilden aikaisempia kokeellisia ratkaisuja esimerkiksi ympäristöystävällisen energiatuotannon parissa (esim. tanssilattialla tuotettu liike-energia). Lisäksi alueen keskellä olevilla kuntopyörillä asiakas saattoi ladata virtaa kännykkäänsä (kuva alla). Puihin kiinnitetyillä pisoaareilla koitettiin vähentää puskiin ja seinille virtsaamista. Oluen saattoi ostaa kovamuovisessa pantillisessa Roskilde-brändätyssä kupissa, jotka päätyivät monelle matkamuistoiksi festivaalikäytön jatkeena. Teema-alueista juuri "sustainable zone" toimikin selvästi parhaiten ja viesti välittyi asiakkaalle.

* Eroon käteisestä: Roskildekin tähtää tapahtumaympäristöön, jossa käteiselle rahalle ei ole sijaa. "Trash your cash" -otsikoitu Cashless-järjestelmä toimi seuraavasti:
- Asiakas kävelee Trash your cash -palvelupisteelle (vain yksi - kuva alla), täyttää rekisteröintilomakkeen (paperille), siirtää haluamansa summan kortille joko käteisellä tai pankki/luottokortilla ja vastaanottaa Roskilden oman NFC-sirulla ja magneettijuovalla varustetun maksukortin (omissa maksutapahtumissani jokaisella kerralla käytettiin magneettijuovaa NFC:n sijaan). Kortilla saattoi maksaa osassa ravintolapalveluita tarjoavissa pisteissä. Maksun yhteydessä näytetään kortille jäljellä oleva rahasumma, jota voi myös kysyä palvelupisteellä.
- Järjestelmästä oli tiedotettu hyvin kevyesti, mikä lienee tietoinen ratkaisu systeemin pilotointihenkisyyden vuoksi.
- Kortille jäänyt raha palautetaan asiakkaalle festivaalin jälkeen asiakkaan pyyntöä vastaan, mutta palautusprosessi vaikutti hankalalta.
- Oli epäselvää, millä pisteillä kortti toimi ja millä ei. Maksutapahtuman nopeuskaan ei vaikuttanut merkittävästi normaalia korttimaksua nopeammalta, mikä vaikutti johtuvan joko myyjien tietotaidosta tai hankalasta myyjän käyttöliittymästä. Kokeilua ei siis voi pitää erityisen onnistuneena, vaikka lupaus paremmasta huomisesta siintääkin tältä osin horisontissa.

* Unelmakaupunki: Yhteisöllisyydestä ja sen keskeisestä roolista on puhuttu festivaalikontekstissa ties miten pitkään. Asiakaskunnan joukkoistaminen, sitouttaminen ja käyttäjälähtöisyys ovat puolestaan hivenen tuoreempia polttavia puheenaiheita festivaalien kehittämisessä ja molemmat näkyivät painopistealueina Roskildenkin yhteydessä:
- Jo loppusyksystä aktivoidussa "Roskilde Labs" -ohjelmassa mobiiliaplikaatioiden osaajia ja niiden kehittämisestä kiinnostuneita haettiin Roskilden asiakaskunnasta, kerättiin näitä yhteen sekä verkossa että fyysisestikin, ja tuotettiin näin erilaisia aplikaatioita muun muassa ruokailuun ja muihin palveluihin liittyen. Lisää Roskilde Labsista tästä linkistä.
- Toinen voimakkaasti näkyvä uutuuskonsepti kantoi nimeä "Dream City": Talven aikana Roskilde-faneilta haettiin ideoita, luotiin verkkoympäristö näiden jakamiseen ja yhteiseen kehittämiseen, ja lopulta festivaali tarjosi puitteet leirintäalueella näiden toteuttamiseen. Kädet olivat vapaat - festivaalijärjestäjän roolina puitteiden ja tuen tarjoaminen. Tulokset olivat odotetun monimuotoisia: Antiikin Kreikan hengessä järjestetyt päivittäiset iltapäiväsymposiumit toogien, rypäleiden ja viinin kera, sosiaalinen jättiriippumatto, purkkapallomonumentti ja joogadiktaattori - muutamia mainitakseni. Dream Cityn ympärille rakennettu nettisivusto löytyy tästä linkistä. "Open innovation and crowdsourcing" oli myös yksi pääteemoista festivaalin alla järjestetyssä ammattilaisseminaarissa - muun muassa cashless-järjestelmien ohella.

Kaiken kaikkiaan jälleen saattoi nähdä, miten voimakkaasti ja ennakkoluulottomasti Roskildessa suhtaudutaan tapahtuman kehittämiseen. Tapahtumatuottaja - pidä huoli, että käyt vähintään kerran elämässäsi tutustumassa tanskalaisten festivaalijalokiveen!