Kahdeksan syytä seurata Tomorrowlandin (ja ID&T:n) tekemisiä

Glastonbury, Roskilde, Reading, Sziget, RockWerchter, Hurricane, Pinkpop, Pukkelpop, Lowlands, Primavera Sound, T in the Park, Isle of Wight Festival - tuttuja johtavia eurooppalaisia musiikkifestivaaleja edes jossain määrin alaa seuraaville. Entä Belgian Tommorrowland? Keskustelut useiden alalla vaikuttavien henkilöiden kanssa viime talven ja taakse jääneen kevään aikana osoittivat, miten tuntemattomasta tapahtumasta kokoonsa nähden on kyse ainakin meidän leveysasteillamme. Aivan varmaa on, ettei tilanne jatku tällaisena kovin pitkään.

Taustaa ja muutama fakta esittelyksi: Tomorrowland on Belgian Boomissa heinäkuun loppupuolella vuodesta 2005 lähtien järjestetty elektroniseen tanssimusiikkiin erikoistunut festivaali. Kolmipäiväistä festivaalia järjestää hollantilaisyritys ID&T. Tänä vuonna festivaali järjestetään 26.-30.7.2012. Festivaalialueen asiakaskapasiteetti lienee noin 60.000 henkeä, joskin asiaan on hankala löytää vahvistusta - festivaali tiedotti myyneensä 180.000 lippua, minkä oletan viittaavan 60.000 päivittäiseen asiakkaaseen.

Selväksi tuli, että kyseessä on suuri tapahtuma. Seuraavassa tarkemmin syitä kiinnostukseen.

1. Näillä festivaaleilla Juhlitaan isolla J:llä. Asia tulee selväksi viimeistään viime vuoden festivaalin jälkimarkkinointivideosta, mihin palataan tässä kirjoituksessa vielä uudelleen:

The official Tomorrowland 2011 after movie (videoon myös tästä, jos sitä ei näy yllä).

2. Genrefestivaali, joka toimii johtavien yleisfestivaalien volyymilla. Ainoastaan elektroniseen tanssimusiikkiin keskittyvä festivaali voisi kysynnän puitteissa ylittää helpohkosti vähintään Roskilden ja Coachellan noin 80.000 hengen päivittäisen kävijämäärän tason. Ja kun tämä tuli puheeksi:

3. Kysyntä. Nyt kolmannen kerran peräkkäin nopeasti loppuunmyydyn ja joka vuosi merkittävästi kasvaneen festivaalin liput suorastaan revittiin käsistä. Liput myytiin juuri niin nopeasti, kuin festivaalin oma lipunmyyntijärjestelmä antoi myöten. Festivaalitiedotuksen mukaan yli 250.000 henkilöä kirjautui festivaalin jonotuslistalle lippujen toivossa. Tomorrowland ei käytä lainkaan ulkopuolisia lipunmyyntikanavia, liput myydään kokonaisuudessaan suoraan oman verkkojärjestelmän kautta.

4. Facebook-yhteisö. Viime talvena kartoittaessani suurimpia musiikkifestivaalien virtuaaliyhteisöjä listasin ensimmäisenä Facebook-sivujen kärkipäähän muun muassa Coachellan (nyt 576.000 tykkääjää), brittien metallifestivaali Downloadin (356.000) ja Glastonburyn (253.000). Tässä valossa Tomorrowland taitaakin laittaa mykistävimmän numeron pöytään: Sen virallisesta Facebook-sivusta tykkää lähes 1.400.000 käyttäjää, eli nykyisellä kasvuvauhdilla viimeistään vuodenvaihteessa yli neljännestä Suomen kansasta vastaava määrä.

5. Elämyksellisyys. Joko katsoit blogikirjoituksen alkupäästä löytyvän youtube-videon? Katso se viimeistään tässä vaiheessa. Tomorrowland eroaa markkinointimateriaalinsa perusteella merkittävästi perinteisistä suurfestivaaleista paitsi genrekeskittyneisyytensä, myös fantasiamaailmaan vievän ja loppuun saakka hiotun "Liisa ihmemaassa" -henkisen ilmeensä puolesta. Dekoraatioihin panostetaan isolla kädellä. Adjektiivi "arkinen" on harvoin näin kaukana sopivasta tämän festivaalituotannon kohdalla. Asiakkaille suunnatut tiedotteet aloitetaan poikkeuksetta tervehdyksellä "People of Tomorrowland, ...". Jälkimarkkinointiin panostetaan kuvasarjojen ja (vielä kerran) fantastisten jälkimarkkinointivideoiden avulla - alussa linkitettyä videota on tähän päivään mennessä katsottu yli 44 miljoonaa kertaa.

6. Dreamville. Festivaalin fantasiakonseptia kannetaan majoituspalveluihinkin saakka. Leirintäalueena toimii huolellisesti brändätty Dreamville, jossa voi normaaliin tapaan majoittua omassa teltassa tai vaihtoehtoisesti nykypäivänä yleistyneessä valmiiksi pystytetyssä teltassa. Palveluihin sisältyy esimerkiksi maksuton (sponsoritoteutettu) pesulapalvelu sekä erillinen "Entertainment District" -alue esiintyjineen. Teltan ohella majoittuminen onnistuu "Relaxed Rooms" -nimellä kulkevissa konttihuoneistoissa korkeampaan hintaan. Todellinen premium-vaihtoehtokin löytyy: "Dreamville Mansions" tarjoaa mahdollisuuden luksuspalveluihin henkilökohtaisine tarjoilineen, saunoineen ja jacuzzeineen enintään 12 hengen seurueille 9.600 euron yhteishintaan.

Dreamvillen konttimajoitusta.

6. Ulkomaanmatkaajat. Ilmeistä on, että Tomorrowland kiinnostaa alansa kärkitapahtumana elektronisen tanssimusiikin ystäviä ympäri maailman. ID&T osaa hoitaa homman myös tällä sektorilla - festivaalin nettisivuilta voi ostaa paketin, joka sisältää pääsylipun lisäksi valitun majoitusmuodon, edestakaiset lennot Brysseliin 16 eri eurooppalaisesta suurkaupungista sekä New Yorkista ja kuljetukset lentokentältä leirintäalueelle ja takaisin noin 570 euron hintaan (New York 1290 euroa). Silti, samaan aikaan kun moni ulkomainen festivaali miettii päänsä puhki kansainvälisten turistien houkuttelukeinoja myi Tomorrowland ensimmäisenä myyntipäivänään rajoitetun erän lippuja ainoastaan belgialaisille - taustalla lienee ainakin hollantilaisjärjestäjän local image -tarve.

7. Voucher-myynti. Tomorrowlandin kotisivuilta voi ostaa etukäteen ties mitä erityyppisiä ostolipukkeita parkkipaikoista, ravintola-aterioista ja pöytävarauksista "Booze Bag" -nimellä kulkevaan keräilykappalepussukkaan, joka sisältää 35 Tomorrowland-kolikkoa joilla puolestaan voi ostaa juomia ja ruoka-annoksia tapahtuma-alueella.

8. Järjestäjä. Festivaalia järjestävä amsterdamilainen ID&T on elektronisen tanssimusiikin alan tapahtumien eurooppalainen huippumenestyjä. Tomorrowlandin lisäksi sen repertuaariin kuuluu lukuisia kymmenien tuhansien kävijöiden tapahtumia erityisesti Alankomaissa, Belgiassa ja Saksassa ja lisäksi yhtiön vuonna 2000 startattu suursuosion saavuttanut Sensation -tapahtumabrändi nähdään nykypäivänä jo yli 20 maassa ja se kiertää jopa Aasiassa saakka. Siitä huolimatta yhtiö on melko tuntematon oman genrensä ulkopuolella.

Sensation -tapahtumat tunnetaan paitsi näyttävistä visuaaleista, myös vahvoista ja vaihtelevista teemoistaan - kuten tässä täysvalkoisesta pukeutumiskoodista.

Samaan aikaan muiden jättifestivaalien nostalgiavetoisuuden rinnalla ID&T puhuu - missiostaan lähtien - tästä päivästä ja huomisesta. Edellä linkitetyssä missio-statementissa mielenkiintoista on myös huomata musiikin ja muun kulttuurisisällön alleviivaamattomuus. Miten laajasti ja nopeasti ID&T ottaa jalansijaa muuallakin Euroopassa?

UPDATE: Belgiastakin näkyy suorat lähetykset suurfestivaalien tämänkesäisen linjan mukaisesti: Valikoidut konsertit näkyvät suorana Tomorrowlandin Youtube-kanavalla, lähetykset pyörivät läpi festivaaliviikonlopun.

Terveiset Roskildesta

Skandinavian ehdoton ykkösfestivaali ja maailmanlaajuisestikin kärkikastiin luokiteltava Roskilden festivaali juhlittiin jälleen heinäkuun alussa. Näin tuli tavalliseen tapaan vietettyä lomaviikko 30 kilometriä Kööpenhaminasta itään. Alla muutamia paikan päällä tehtyjä huomioita.

* Nostalgiabisnestä: Loppuunmyydyn (77.500 koko viikon lippua + päiväkohtaiset kiintiöt) festivaalin kiistattomat pääesiintyjät eivät olleet aivan tuoreimmasta päästä: Bruce Springsteen löi läpi 70-luvulla, The Cure 80-luvulla ja Björk 90-luvulla. Vuosituhannen vaihteessa The White Stripes -yhtyeen keulahahmona tunnetuksi tullut Jack White oli pääesiintyjätason tuorein nimi. Onko jättifestivaalien päälavoille käyttöä vielä vuonna 2030? Menestyvän suurfestivaalin ohjelmiston rakentaminen edellyttää nyt ja tulevaisuudessa kiinnostavien kokonaisuuksien tarjoamista valituille pienemmille ja erikoistuneille kohderyhmille, mutta katoaako festivaalikokemuksesta jotain oleellista, jos sirpaloitunutta kävijäkuntaa yhdistäviä pääesiintyjiä ei enää löydy?

Roskilden tapauksessa Orange Stage -nimeä kantava päälava on festivaalin kiistaton symboli, joka käy hyvin alleviivatuksi ilmi alta löytyvästä mainiosta esittelyvideosta. Videon loppuosion muodostaa päälavan yläpuolelta kuvattu pikakelattu avauspäivä, joka havainnollistaa väkijoukkojen ohjaukseen ja siivoukseenkin liittyviä käytäntöjä melko vinkeästi.

* Muuta kuin musiikkia: Roskilden jo tutuksi tullut "more than music" -teema sai tänä vuonna jatkeekseen uuden "more than eating" -kokonaisuuden. Tämän alla festivaaleille tuotiin runsain mitoin Kööpenhaminan alueen nuorta ruoanlaitto-osaamista, jonka voimin alueella järjestettiin ruoanlaittoon tai raaka-aineiden käsittelyyn liittyviä workshoppeja sekä lukuisia erityisruokailuja erilaisten teemojen alla. Kukin ruokailutilaisuus myytiin hyvissä ajoin loppuun ja kysyntä näytti selkeästi ylittävän tarjonnan. Ruokatarjontaan panostetaan muutoinkin vuosi vuodelta voimakkaammin - laadukkaita vaihtoehtoja löytyy jokaiseen makuun ja festivaalijärjestäjä lisäksi vaatii jokaiselta noin kahdelta sadalta ruokapalveluiden tuottajalta vähintään yhtä kasvisvaihtoehtoa.

* Kestävää kehitystä: Tänä vuonna festivaali oli teemoitettu useaan eri alueeseen ("Zone"), joista yksi keskittyi ympäristöön ja ekologisuuteen. Teema näkyi informaatiota jakavina kyltteinä, Roskilden hiilijalanjälkeä havainnollistavana piirrosesityksenä, ekologisina ravintolapalveluina sekä kojuna, jossa esiteltiin Roskilden aikaisempia kokeellisia ratkaisuja esimerkiksi ympäristöystävällisen energiatuotannon parissa (esim. tanssilattialla tuotettu liike-energia). Lisäksi alueen keskellä olevilla kuntopyörillä asiakas saattoi ladata virtaa kännykkäänsä (kuva alla). Puihin kiinnitetyillä pisoaareilla koitettiin vähentää puskiin ja seinille virtsaamista. Oluen saattoi ostaa kovamuovisessa pantillisessa Roskilde-brändätyssä kupissa, jotka päätyivät monelle matkamuistoiksi festivaalikäytön jatkeena. Teema-alueista juuri "sustainable zone" toimikin selvästi parhaiten ja viesti välittyi asiakkaalle.

* Eroon käteisestä: Roskildekin tähtää tapahtumaympäristöön, jossa käteiselle rahalle ei ole sijaa. "Trash your cash" -otsikoitu Cashless-järjestelmä toimi seuraavasti:
- Asiakas kävelee Trash your cash -palvelupisteelle (vain yksi - kuva alla), täyttää rekisteröintilomakkeen (paperille), siirtää haluamansa summan kortille joko käteisellä tai pankki/luottokortilla ja vastaanottaa Roskilden oman NFC-sirulla ja magneettijuovalla varustetun maksukortin (omissa maksutapahtumissani jokaisella kerralla käytettiin magneettijuovaa NFC:n sijaan). Kortilla saattoi maksaa osassa ravintolapalveluita tarjoavissa pisteissä. Maksun yhteydessä näytetään kortille jäljellä oleva rahasumma, jota voi myös kysyä palvelupisteellä.
- Järjestelmästä oli tiedotettu hyvin kevyesti, mikä lienee tietoinen ratkaisu systeemin pilotointihenkisyyden vuoksi.
- Kortille jäänyt raha palautetaan asiakkaalle festivaalin jälkeen asiakkaan pyyntöä vastaan, mutta palautusprosessi vaikutti hankalalta.
- Oli epäselvää, millä pisteillä kortti toimi ja millä ei. Maksutapahtuman nopeuskaan ei vaikuttanut merkittävästi normaalia korttimaksua nopeammalta, mikä vaikutti johtuvan joko myyjien tietotaidosta tai hankalasta myyjän käyttöliittymästä. Kokeilua ei siis voi pitää erityisen onnistuneena, vaikka lupaus paremmasta huomisesta siintääkin tältä osin horisontissa.

* Unelmakaupunki: Yhteisöllisyydestä ja sen keskeisestä roolista on puhuttu festivaalikontekstissa ties miten pitkään. Asiakaskunnan joukkoistaminen, sitouttaminen ja käyttäjälähtöisyys ovat puolestaan hivenen tuoreempia polttavia puheenaiheita festivaalien kehittämisessä ja molemmat näkyivät painopistealueina Roskildenkin yhteydessä:
- Jo loppusyksystä aktivoidussa "Roskilde Labs" -ohjelmassa mobiiliaplikaatioiden osaajia ja niiden kehittämisestä kiinnostuneita haettiin Roskilden asiakaskunnasta, kerättiin näitä yhteen sekä verkossa että fyysisestikin, ja tuotettiin näin erilaisia aplikaatioita muun muassa ruokailuun ja muihin palveluihin liittyen. Lisää Roskilde Labsista tästä linkistä.
- Toinen voimakkaasti näkyvä uutuuskonsepti kantoi nimeä "Dream City": Talven aikana Roskilde-faneilta haettiin ideoita, luotiin verkkoympäristö näiden jakamiseen ja yhteiseen kehittämiseen, ja lopulta festivaali tarjosi puitteet leirintäalueella näiden toteuttamiseen. Kädet olivat vapaat - festivaalijärjestäjän roolina puitteiden ja tuen tarjoaminen. Tulokset olivat odotetun monimuotoisia: Antiikin Kreikan hengessä järjestetyt päivittäiset iltapäiväsymposiumit toogien, rypäleiden ja viinin kera, sosiaalinen jättiriippumatto, purkkapallomonumentti ja joogadiktaattori - muutamia mainitakseni. Dream Cityn ympärille rakennettu nettisivusto löytyy tästä linkistä. "Open innovation and crowdsourcing" oli myös yksi pääteemoista festivaalin alla järjestetyssä ammattilaisseminaarissa - muun muassa cashless-järjestelmien ohella.

Kaiken kaikkiaan jälleen saattoi nähdä, miten voimakkaasti ja ennakkoluulottomasti Roskildessa suhtaudutaan tapahtuman kehittämiseen. Tapahtumatuottaja - pidä huoli, että käyt vähintään kerran elämässäsi tutustumassa tanskalaisten festivaalijalokiveen!

RFID-rannekkeet rantautuivat Saksaan

Unkarin mammuttifestivaali Sziget saa vihdoin seuraa RFID-teknologiaan perustuvan cashless payment -järjestelmän toteuttajana Euroopan festivaalimarkkinoilla. Saksalaispromoottori FKP Scorpion lippulaivafestivaali Hurricane Festival esitteli toukokuun lopulla oman Eccos (entrance control & cash organization system) -rannekkeensa, jossa sekä kulunvalvonta että maksaminen pohjautuu rannekkeen RFID-siruun.

Muutamia huomioita festivaalin lehdistötiedotteesta:

- Jonottamisen vähenemistä nimenomaan alueelle sisään tullessa painotetaan järjestäjän toimesta voimakkaasti. Siru tuskin kuitenkaan vaikuttaa millään tapaa turvatarkastuksiin, jotka usein muodostavat porteille pullonkaulan. Toisaalta pääsylipun vaihtaminen rannekkeeseen - suurin jonojen aiheuttaja useimpien kotimaisten festivaalien porteilla - poistuu täysin ongelmalistalta, koska ennakkolipun ostajat saavat RFID-rannekkeensa postitse kotiinsa jo ennen tapahtumaa.

- Sirun maksamisominaisuuksien kerrotaan toimivan tapahtuma-alueen anniskelupisteissä, supermarketissa sekä diskossa. Missään ei viitata täysin vailla käteistä toimivaan ympäristöön, ainoastaan mahdollisuuteen käyttää palvelua tiettyjen toimintojen yhteydessä. Ratkaisu haiskahtaa siirtymävaiheelta, koska yksi cashless-järjestelmän merkittävimmistä potentiaalisista hyödyistä on käteisen eliminointi ja rahaliikenteen kontrollointi tapahtumaympäristössä. Annettaessa mahdollisuus sähköiseen maksamiseen pakottamatta asiakasta muutokseen voidaan hyvin helpottaa merkittävästikin mahdollista muutosvastarintaa. Mikäli järjestelmä pelaa ja sana kiirii, on seuraavan askeleen ottaminen tietysti helpompaa. Järjestelmän kaatuminenkaan ei aikaansaisi Espanjan Primavera Soundin viimevuotisen kaltaista katastrofaalista kaaosta, mikä saattaa hyvin olla siirtymävaihepäätöksen keskeisinkin taustatekijä.

- Koska RFID-rannekkeen kopioiminen on käytännössä mahdotonta, postittaa festivaalijärjestäjä rannekkeen etukäteen asiakkailleen Kalifornian Coachellan tyyliin. Ranneke edelleen aktivoidaan avaamalla käyttäjäprofiili nettipohjaisessa järjestelmässä. Hups, asiakasrekisteri ja alusta kuluttajadatan keruulle on luotu. Näin esimerkiksi kanta-asiakkuus voidaan tulevaisuudessa tunnistaa ja siitä voidaan palkita.

- Coachellan lailla myös Hurricane lupaa Facebook-kytkentöjä. Tiedotteen mukaan lavojen läheisyydestä löytyy Eccos-palvelutiimiläisiä, joiden kantamilla laitteilla voi helposti ja nopeasti postata Facebook-sivulleen kommentin (tykkäyksen?) näkemästään esityksestä. Kuulostaa vielä melko kankealta ja köykäiseltä. SOME-kytkentä jää tiedotteen nojalla hivenen harmaan peittoon, mutta selväksi tehdään, että asiakasta joka tapauksessa kannustetaan kytkemään Facebook-tilinsä profiilinsa tietoihin - lisää dataa järjestäjän pankkiin ja viraalisuutta verkkoon.

- Toisin kuin Szigetissä, asiakas voi palauttaa festivaalilla käyttämättä jääneet rahat käyttäjätililtään takaisin pankkitililleen, eli kyseessä on ns. avoin järjestelmä. Käyttäjäystävällistä.

Hurricane tarjoaa asiakkailleen melko yksityiskohtaisen oppaan rannekkeen käyttöönottoon, johon voi tutustua tästä linkistä. Lisäksi Hurricanen nettisivuilta löytyy edellisen linkin PDF:ssäkin näkyvä näpsäkästi toteutettu ja kevyesti huumorilla ryyditetty vaihe-vaiheelta -kuvasarja slideshow-muodossa.

Kiinnostavinta kuviossa taitaa lopulta olla taustaorganisaatio: Yhteensä 15 suurta festivaalia Saksassa ja muualla Euroopassa alkaneena kesänä järjestävä FKP Scorpio tuo aivan varmasti systeemin ulos laajalla rintamalla kesällä 2013, jos kesäkuun lopun kokemukset Saksasta ovat positiivisia.

10 syytä seurata Coachellan tekemisiä

Kun Euroopan rockfestivaalikesän käynnistymiseen on vielä reilun kuukauden verran aikaa, voi esimakua hakea rapakon takaa. Huomenna, perjantaina 13. huhtikuuta, käynnistyvä Coachellan festivaali Indion kaupungissa Etelä-Kaliforniassa kerää tehokkaasti maailman festivaalijärjestäjien huomion - alla kymmenen hyvää syytä Coachellan tekemisten seuraamiseen:

1. Viime vuonna kuudessa päivässä loppuunmyyty (75.000 kolmen päivän lippua) Coachella laajenee tänä vuonna suurfestivaalikentällä tiettävästi ainutlaatuisella tavalla: Kapasiteetin lisäämisen sijaan festivaali järjestetään identtisellä ohjelmalla kahtena peräkkäisenä viikonloppuna. Vaikka 150.000 kolmen päivän lipun myyminen on hurja saavutus, on identtisen ohjelman kokoaminen peräkkäisiin viikonloppuihin ehkä vielä karvan verran hurjempaa.

2. Vuoden 2012 molemmat viikonloput (2 x 75.000 lippua) myytiin loppuun alle kolmessa tunnissa.

3. Käsityksen Coachellan brändiyhteisön koosta saa vaikkapa vilkaisemalla festivaalin keskustelufoorumia (104.000 rekisteröitynyttä käyttäjää, 2.4m kirjoitusta, käyttäjiä samanaikaisesti kirjautuneena parhaimmillaan yli 6.500 tämänvuotisen lineup-julkaisun aikaan) ja Facebook-sivua (460.000 tykkääjää).

4. Festivaali otti ensimmäisten kansainvälisten suurtapahtumien joukossa käyttöönsä jo aikaisemmassa kirjoituksessa mainitun Intellitixin RFID-rannekkeet, muttei ainakaan tänä vuonna liitä järjestelmään sähköisen maksamisen palveluominaisuutta. Aiemmin rannekeväärennöksistä kärsinyt festivaali on käyttänyt RFID-teknologiaa kulunvalvonnallisista syistä, mutta tänä vuonna festivaali lupaa asiakaskokemukseen lisäarvoa uusilla sosiaaliseen mediaan yhdistettävillä ominaisuuksilla.

5. Seuraaminen on helppoa: Festivaali on aktiivisesti esillä Facebook-sivuillaan, josta heti ensimmäisen päivän päätteeksi saattoi kahlata läpi kuutisenkymmentä valokuvaa avausillasta, mutta ennen kaikkea Festivaalin kolmella Youtube-kanavalla, jotka tarjoaa sekä suoria että tallennettuja live-esiintymisiä höystettynä artistien haastatteluilla non-stoppina läpi viikonlopun.

6. Päälavojen massoille tuttujen perinteisten festivaalipääesiintyjien ohella Coachellan jatkuvasti täpötäysi Sahara-teltta esittelee elektronisen tanssimusiikin kuumia nimiä hengessä, josta voisi arvailla Provinssirockin tämänvuotisen uutuuden Renegade Electrostagenkin hakeneen innoitusta - vaikkakin ajatus elektroniseen musiikkiin keskittyvistä lavoista yleisfestivaaleilla toki realisoitui ensi kertaa jo 90-luvulla. Useampiakin Provinssirockissa kesämmällä nähtävistä elektronisvetoisista artisteista löytyy myös Coachellan esiintyjälistalta (M83, Justice, Feed Me..). Coachellan lineupista voi havaita yleisemmälläkin tasolla elektronisen DJ-vetoisen tanssimusiikin tulikuuman markkina-arvon, jota luulisi jokaisen suuren kesäfestivaalin promoottorin seuraavan juuri nyt hyvin tarkasti.

7. Epävirallisten tietojen mukaan yksi festivaalin pääesiintyjistä - legendaarinen Black Sabbath - peruuntui vain muutamia päiviä ennen ohjelmiston julkaisua. Uutta pääesiintyjätason nimeä ei lisätty peruuntumisen johdosta ohjelmaan lainkaan. Vaikutukset lipunmyyntiin? Katso tämän kirjoituksen kohta 2.

8. Termille "Premium-palvelu" löytyy uudenlaisia merkityksiä Coachellan leirintäalueella, jossa vaivaisella 6500 dollarin maksulla 2 hengen telttamajoitus voi sisältää vaikka kuljetuksia, huonepalvelun, kalusteet ja liinavaatteet, artistipassin, privaattivessan, sähkön ja niin edelleen. Lisäksi Coachella edesauttaa festarimatkaajan reissusuunnittelua Valley Music Travel -sivustollaan, josta enemmän majoituspalveluiltaan vaativa asiakas voi valita erilaisia majoitus- ja kuljetuspaketteja.

9. Festivaalia järjestävä ja maailman toisiksi suurimman livealan promoottori AEG:n omistama Goldenvoice osti hiljattain festivaalialuetta ympäröivät maa-alueet. Liike luonnollisesti ilahduttaa pienen Indion kaupungin johtoa - muun muassa LA Times spekuloi kaupan viittavan Goldenvoicen pitkäaikaiseen sitoutumiseen nykyisen festivaaliympäristön kehittämisessä ja haluun järjestää alueella lukuisia lisätapahtumia - kuten ruokaan ja viiniin liittyviä suurtapahtumia - ja toimia näin entistä ympärivuotisemmin.

10. Coachella panostaa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisiin toimintamalleihin, vaikkei se tällä saralla välttämättä ylläkään aivan eurooppalaiselle huipputasolle. Jenkkikulttuurissa suurimpia ympäristöllisiä haasteita on yksityisautoilun synnyttämät päästöt, joita vähentääkseen Coachella palkitsee kimppakyytiläisiä Carpoolchella -ohjelmansa kautta. Vihreistä arvoistaan festivaali viestii myös muun muassa roskisten ulkoasun suunnittelukilpailulla (kuva alla), jonka tiimoilta festivaalin alla Los Angelesissa järjestetään oma taidenäyttelynsä.

Miljardi taalaa kuvia huonontamalla?

Tarkoitukseni oli kirjoittaa pidempi teksti sosiaalisen median merkityksestä tämän päivän tapahtumamarkkinoinnissa, mutta jääkööt tuo teksti odottamaan hiukan myöhäisempää ajankohtaa. Reagoidaan sen sijaan lyhyemmin ja nopeammin eilispäivän uutispommiin: SOME-mammutti Facebook osti Instagram -kuvasovelluksen hulppealla miljardin dollarin kauppahinnalla. Instagram on siis sovellus, joka mahdollistaa kännykkäkameralla otettuihin kuviin erilaisten tyylikeinojen (kuten vaikkapa 70-lukuisten polaroidien) käytön ja jakamisen paitsi Instagram-verkoston sisällä, myös sujuvasti muissa yhteisöpalveluissa (Facebook, Twitter, FourSquare, Tumblr, jne.).

Kauppa on herättänyt reaktioita ympäri maailman - valtaisa massa Instagramin aktiivikäyttäjiä reagoi välittömästi julkaisemalla täysmustan kuvan protesti-hashtageilla varustettuna. Loputon blogien meri on ottanut kauppaan kantaa kritisoimalla hintaa ja Instagramin todellista arvoa tai Facebookia ylipäätään. Kotimaassa esimerkiksi Petteri Järvinen kirjoittaa Havaintoja Digimaailmasta -blogissaan tunnustetun insinöörihenkisesti olevansa täysin ymmällään käsittämättömällä summalla hankitun (Petterin sanoin) "kuvien huonontamiseen" keskittyvän softan järkiperusteista, olisihan yhtiö eittämättä voinut asentaa moisia kuvafilttereitä suoraan omaankin palveluunsa maltillisin kustannuksin. Huomioidaan kuitenkin muutamia faktoja Instagramista ja otetaan Petterin ajatuksenjuoksu vastaan ns. 'hyppysellisellä suolaa' (lähde: Silicon Rebulic):

- Yhtiö perustettiin kaksi vuotta sitten
- Lokakuussa 2010 markkinoille tulleella Instagramilla on nyt yli 30 miljoonaa rekisteröitynyttä käyttäjää
- Ensimmäisten 10 kuukauden aikana Instagramiin ladattiin 150 miljoonaa kuvaa
- Kaikkiaan kuvia on ladattu yli miljardi, nykyisin yli 5 miljoonan kuvan päivävauhdilla
- Viikko sitten julkaistun Android-version jälkeen yli miljoona uutta käyttäjää, rekisteröitymistahti yli 2000 uutta käyttäjää minuutissa

Ehkä tämä valaisee Instagramin potentiaalia. Vaikka hintakupla tuntuukin kiistattomalta, sopii muistaa sen naurettavan pieni suhde Facebookin itsensä arvostukseen nykymarkkinoilla. Hurjan lyhytnäköistä on katsoa Facebookin ostaneen tässä softaa tai mobiiliaplikaatiota - oma merkittävä arvonsa on aivan varmasti vaarallisen kilpailijan poistamisessa sosiaalisen valokuvauksen kasvavilta markkinoilta. (Päivitys 16.4.: NY Timesin mukaan myös Twitter oli vakavissaan Instagramin perässä.)

Miksi aihe on esillä TATU-blogissa? Vaikka SOME ja erityisesti Facebook tunnustetaan kriittisen tärkeäksi, jos ei jopa tärkeimmäksi kanavaksi likimain jokaisen kokoluokan tapahtumajärjestäjälle, ei Instagram ole vielä saavuttanut samantyyppistä asemaa kärkipään yhteisöpalveluiden rinnalla tapahtumien tai ylipäätään brändien markkinoinnissa (aiheesta Osocio-blogissa). Vahva veikkaus kuitenkin on, että suurten festivaalien kriittinen massa liikahtaa ainakin jossain määrin Instagramin aktiivisiksi käyttäjiksi kalifornialaisen suunnannäyttäjäfestivaali Coachellan avatessa pelin tällä viikolla käynnistyvän loppuunmyydyn festivaalinsa merkeissä. (Coachellan päivityksiä voi seurata Instagramissa tunnuksen @Coachella takaa.)

                                 (Esimerkkinapsaus Café Jakarista Instagramilla)

Aiheesta lisää tuonnempana!

Syksyn ja talven konferenssisatoa

Kevään kurkistaessa jo kulman takaa lienee sopiva aika ottaa katsaus syys- ja talvikauden musiikki- ja tapahtuma-alan konferenssiantiin. Livepuolen konferenssien kevätkausi on toki vielä vahvasti käynnissä - Lontoon ILMC (International Live Music Conference) päättyi muutamia päiviä sitten ja kautta voi jatkaa vaikkapa maalis-huhtikuun taitteessa etelänaapurissa Tallinn Music Weekin merkeissä. Jenkeissä jyllätään astetta massiivisemmalla tahdilla maaliskuussa, kun maailman merkittävin musiikkialan (ja yleisemmin viihdealan) kokoontuminen South By SouthWest (tuttavallisemmin SXSW) kerää varsinkin rapakon tuonpuoleisen huomion ja pohjoisempana vietetään heti perään Canadian Music Weekia. Tässä kirjoituksessa katsahdetaan kuitenkin lähinnä jo pureskeltuun ja märehdittyyn kauden antiin.

Kotimaassa musiikkialan konferenssi- ja seminaarikentän keskiössä on luonnollisesti vuosittain 1989 lähtien Tampereella järjestetty Musiikki & Media -tapahtuma. Syyskauden tuoreempi kotimainen tapaus on Joensuussa Rokumentti -festivaalin yhteydessä järjestetty Ilosaari Summit ja siihen sisältyvä Green Your Event II -seminaaripäivä. Seinäjoen Rytmikorjaamolla helmikuun alussa järjestetty MARS-festivaali järjestettiin nyt kolmatta kertaa ja tapahtuman alati kehittyvä sisältö kestää jo monilta osin kansainvälistäkin vertailua. MARSin alla suuri joukko suomalaisiakin alan vaikuttajia suuntaa Hollannin Groningeniin ja erityisesti vahvasta showcase-tilaisuuksien tarjonnastaan tunnettuun Eurosoniciin. Edellä mainittujen tapahtumien teemaviidakko on tietysti kokonaisuudessaan massiivisen rönsyilevä, mutta livetoimijan näkökulmasta tietyt teemat vaikuttavat toistuvan tapahtumasta toiseen. Seuraavassa niistä muutamia.

Turvallisuus puhuttaa

Tapahtumaturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä on käsitelty (ja ohjelman mukaan tullaan käsittelemään) paneelikeskusteluissa Joensuusta Seinäjoelle, Groningeniin, Lontooseen ja Austiniin saakka. Lähtöajatus on kaikkialla yhteinen: Poikkeavat sääilmiöt ovat yleistyneet, niiden voidaan edelleen odottaa yleistyvän, ja suurtapahtumien järjestäjät kokevat epävarmuutta kyvystään turvata yleisön turvallisuus poikkeavien olojen kohdatessa. Kaivataan standardeja, keskustelua vastuusta ja valvonnasta, viestinnästä, joukkojenhallinnasta ja  komentoketjuista.  Yhteistä kehittämistä tapahtumanjärjestäjän ja viranomaistahojen välillä. Avita ry.:n Jukka Oja kertoi MARSissa jenkeissä kammottavan Indiana State Fair -turman (video alla) jälkimaingeissa synnytetystä Event Safety Alliancesta, jonka puitteissa ollaan jo hyvin vauhdissa kohti tilapäisrakentamisen turvallisuusstandardointia. Poliisit ovat viimeisen tiedon mukaan suunnittelemassa tapahtumaturvallisuuteen kohdistuvaa tutkimusprojektia ensi kesän yleisurheilun EM-kisojen ympärille - toivottavasti yhteistyömalli saadaan synnytettyä myös festivaaliympäristöön.

Festivaalien vihreämpi tulevaisuus

Kestävän kehityksen periaatteet tapahtumatuotannoissa ovat edelleen suurennuslasin alla. Ilosaaren Green Your Event -seminaaripäivässä ajatuksistaan ja vihreistä toimistaan kertoivat isäntäfestivaalin Katri Kilpiän lisäksi kansainvälisesti ympäristöajattelustaan huomioitujen Göteborgin Way Out Westin ja portugalilaisen Boom Festivalin edustajat. Eurosonicissa kuultiin juuri "Green n' clean Festival of the Year" -palkinnon pokanneen saksalaisen Melt! Festivalin Julia Gudzentia sekä hollantilais-belgialaisen ID&T:n edustajiston innostavia ja innovatiivisia näkemyksiä kestävästä festivaalijärjestämisestä. Markkinointiviestinnälliset ajatukset olivat läsnä jokaisessa edellämainitussa alustuksessa - asenneilmastoon ja käyttäytymiseen vaikuttaminen koetaan tärkeäksi kehittämiskohteeksi läpi kentän. Ilosaarirockin hiilijalanjälkitutkimus näytti jo osaltaan, miten keskeisessä osassa tapahtuman asiakkaat ovat ympäristön huomioimisessa. Esimerkiksi Melt!:in ponnistusten arvoa viikon kestävän polkupyörä-roadtripin organisoimiseksi Berliinistä festivaaleille tuskin kannattaa tyytyä arvioimaan noin sadan asiakkaan kuljettamisesta syntymättä jääneillä päästöillä - teon todellinen voima heijastuu tehokkaan markkinointiviestinnän kautta asiakaskunnan ja sidosryhmien ympäristöajattelun innostamiseen.

Sirut rannekkeisiin

RFID- ja NFC-teknologian lopullinen läpimurto suurtapahtumakentällä vaikuttaisi olevan juuri nyt käsillä. Siruilla varustetut rannekkeet edesauttavat kulunvalvontaa jo useissa tapahtumissa johtavista festivaaleista jalkapallostadioneihin ja tiettyihin kotimaisiinkin hiihtokeskuksiin, mutta teknologian todellinen potentiaali nähdään ns. cashless payment -järjestelmien mahdollistajana. Kanadan Quebecista viime vuonna Lontooseen saakka rantautunut Intellitix sai melkoista huomiota RFID-rannekkeineen Eurosonicissa, missä yhtiö vastasi festivaalin kulunvalvontajärjestelmästä. Intellitixin edustajat tuntuivat istuvan neuvottelupöydässä konferenssirakennuksen ravintolassa vaihtelevien festivaalijärjestäjien kanssa yhtäjaksoisesti läpi tapahtuman ja kuullun mukaan yhtiö oli näkyvästi esillä myös ILMC:ssä. Ilmapiiri näyttäisi olevan selkeä: Cashless payment -järjestelmät ovat alan tulevaisuus ja suhtautuminen RFID-teknologiaan on voimakkaan positiivista. Samanaikaisesti päätös teknologiaan siirtymisestä koetaan vaikeaksi, koska järjestelmäratkaisun kokonaishyöty tapahtumajärjestäjälle - ja sitä kautta hinnan määrittäminen - koetaan vaikeasti määritettäväksi. Kentällä odotetaan pioneerien ratkaisuja ja ollaan valmiita seuraamaan, mikäli kokemukset ovat positiivisia.

Pari sanaa alkuun

Tästä se alkaa, nimittäin TATU-blogin elinkaari.

Kirjainyhdistelmä TATU, kuten sivun yläreunan logo kertoo, on lyhenne tapahtumatuottamisen tutkimushankkeesta. Liikumme siis tapahtumajärjestämisen maailmassa - festivaalit, konferenssit, messut, ja konsertit, maailman johtavista massatapahtumista pienimuotoisempiin tapahtumatuotantoihin ovat tämän blogin suurennuslasin alla.

TATU-hankkeen piirissä pyrimme tuottamaan tutkimuksellisin keinoin tietoa, jolla voidaan edistää maamme tapahtumatuotannollista osaamistasoa. Potentiaalisia ja monilta osin koskemattomia kiinnostuksen kohteita on lähes loputtomasti - alalle tehdyn tutkimuksen määrä kun ei ole millään mittarilla erityisen merkittävä.

Vaikka blogin - ja itse tutkimushankkeen - empiirinen fokus on pääosin musiikki- ja/tai kulttuurisisältöisessä tapahtumajärjestämisessä, pyritään hankkeessa laajemmin yleistettäviin tapahtumatuottamisen alan johtopäätöksiin. Esimerkiksi tapahtumaturvallisuuden, kestävän kehityksen periaatteiden tai vaikkapa majoituspalveluiden tarkastelu tapahtumatuottamisen ympäristössä ylittää luontevasti musiikki- tai kulttuurialan tapahtumien ympärille rakennetun mielikuva-aidan.

Tämän blogin sisältö tulee olemaan muodoltaan vaihtelevaa: Pyrin nostamaan valikoidusti kiinnostavia teemoja tapahtumajärjestämiseen liittyvästä uutisoinnista, esittelemään suurtapahtumakentän huippuosaajia ja oman tiensä kulkijoita eri toimintojen tai toimintamuotojen näkökulmista, sekä kertomaan alan toimijoita puhuttavista ajankohtaisista haasteista ja tulevaisuuden visioista. Hankkeen tutkimusprosessien edetessä tulosvaiheisiin tulemme myös kertomaan löydöksistä, havainnoista ja johtopäätöksistä tapahtumatuottamisen toimintaympäristöissä.

Kaikki palaute ja kommentointi on äärimmäisen toivottua! Toivottavasti blogi tarjoaa matkan varrella ideoita ja ajatuksia palvelemaan alan toimijoiden kehittämistarpeita - tai vähintään kiinnostavan lukuhetken.

Terveisin,

Sami Rumpunen
TATU:n projektipäällikkö