* Nostalgiabisnestä: Loppuunmyydyn (77.500 koko viikon lippua + päiväkohtaiset kiintiöt) festivaalin kiistattomat pääesiintyjät eivät olleet aivan tuoreimmasta päästä: Bruce Springsteen löi läpi 70-luvulla, The Cure 80-luvulla ja Björk 90-luvulla. Vuosituhannen vaihteessa The White Stripes -yhtyeen keulahahmona tunnetuksi tullut Jack White oli pääesiintyjätason tuorein nimi. Onko jättifestivaalien päälavoille käyttöä vielä vuonna 2030? Menestyvän suurfestivaalin ohjelmiston rakentaminen edellyttää nyt ja tulevaisuudessa kiinnostavien kokonaisuuksien tarjoamista valituille pienemmille ja erikoistuneille kohderyhmille, mutta katoaako festivaalikokemuksesta jotain oleellista, jos sirpaloitunutta kävijäkuntaa yhdistäviä pääesiintyjiä ei enää löydy?
Roskilden tapauksessa Orange Stage -nimeä kantava päälava on festivaalin kiistaton symboli, joka käy hyvin alleviivatuksi ilmi alta löytyvästä mainiosta esittelyvideosta. Videon loppuosion muodostaa päälavan yläpuolelta kuvattu pikakelattu avauspäivä, joka havainnollistaa väkijoukkojen ohjaukseen ja siivoukseenkin liittyviä käytäntöjä melko vinkeästi.
* Muuta kuin musiikkia: Roskilden jo tutuksi tullut "more than music" -teema sai tänä vuonna jatkeekseen uuden "more than eating" -kokonaisuuden. Tämän alla festivaaleille tuotiin runsain mitoin Kööpenhaminan alueen nuorta ruoanlaitto-osaamista, jonka voimin alueella järjestettiin ruoanlaittoon tai raaka-aineiden käsittelyyn liittyviä workshoppeja sekä lukuisia erityisruokailuja erilaisten teemojen alla. Kukin ruokailutilaisuus myytiin hyvissä ajoin loppuun ja kysyntä näytti selkeästi ylittävän tarjonnan. Ruokatarjontaan panostetaan muutoinkin vuosi vuodelta voimakkaammin - laadukkaita vaihtoehtoja löytyy jokaiseen makuun ja festivaalijärjestäjä lisäksi vaatii jokaiselta noin kahdelta sadalta ruokapalveluiden tuottajalta vähintään yhtä kasvisvaihtoehtoa.
* Kestävää kehitystä: Tänä vuonna festivaali oli teemoitettu useaan eri alueeseen ("Zone"), joista yksi keskittyi ympäristöön ja ekologisuuteen. Teema näkyi informaatiota jakavina kyltteinä, Roskilden hiilijalanjälkeä havainnollistavana piirrosesityksenä, ekologisina ravintolapalveluina sekä kojuna, jossa esiteltiin Roskilden aikaisempia kokeellisia ratkaisuja esimerkiksi ympäristöystävällisen energiatuotannon parissa (esim. tanssilattialla tuotettu liike-energia). Lisäksi alueen keskellä olevilla kuntopyörillä asiakas saattoi ladata virtaa kännykkäänsä (kuva alla). Puihin kiinnitetyillä pisoaareilla koitettiin vähentää puskiin ja seinille virtsaamista. Oluen saattoi ostaa kovamuovisessa pantillisessa Roskilde-brändätyssä kupissa, jotka päätyivät monelle matkamuistoiksi festivaalikäytön jatkeena. Teema-alueista juuri "sustainable zone" toimikin selvästi parhaiten ja viesti välittyi asiakkaalle.
* Eroon käteisestä: Roskildekin tähtää tapahtumaympäristöön, jossa käteiselle rahalle ei ole sijaa. "Trash your cash" -otsikoitu Cashless-järjestelmä toimi seuraavasti:
- Asiakas kävelee Trash your cash -palvelupisteelle (vain yksi - kuva alla), täyttää rekisteröintilomakkeen (paperille), siirtää haluamansa summan kortille joko käteisellä tai pankki/luottokortilla ja vastaanottaa Roskilden oman NFC-sirulla ja magneettijuovalla varustetun maksukortin (omissa maksutapahtumissani jokaisella kerralla käytettiin magneettijuovaa NFC:n sijaan). Kortilla saattoi maksaa osassa ravintolapalveluita tarjoavissa pisteissä. Maksun yhteydessä näytetään kortille jäljellä oleva rahasumma, jota voi myös kysyä palvelupisteellä.
- Järjestelmästä oli tiedotettu hyvin kevyesti, mikä lienee tietoinen ratkaisu systeemin pilotointihenkisyyden vuoksi.
- Kortille jäänyt raha palautetaan asiakkaalle festivaalin jälkeen asiakkaan pyyntöä vastaan, mutta palautusprosessi vaikutti hankalalta.
- Oli epäselvää, millä pisteillä kortti toimi ja millä ei. Maksutapahtuman nopeuskaan ei vaikuttanut merkittävästi normaalia korttimaksua nopeammalta, mikä vaikutti johtuvan joko myyjien tietotaidosta tai hankalasta myyjän käyttöliittymästä. Kokeilua ei siis voi pitää erityisen onnistuneena, vaikka lupaus paremmasta huomisesta siintääkin tältä osin horisontissa.
* Unelmakaupunki: Yhteisöllisyydestä ja sen keskeisestä roolista on puhuttu festivaalikontekstissa ties miten pitkään. Asiakaskunnan joukkoistaminen, sitouttaminen ja käyttäjälähtöisyys ovat puolestaan hivenen tuoreempia polttavia puheenaiheita festivaalien kehittämisessä ja molemmat näkyivät painopistealueina Roskildenkin yhteydessä:
- Jo loppusyksystä aktivoidussa "Roskilde Labs" -ohjelmassa mobiiliaplikaatioiden osaajia ja niiden kehittämisestä kiinnostuneita haettiin Roskilden asiakaskunnasta, kerättiin näitä yhteen sekä verkossa että fyysisestikin, ja tuotettiin näin erilaisia aplikaatioita muun muassa ruokailuun ja muihin palveluihin liittyen. Lisää Roskilde Labsista tästä linkistä.
- Toinen voimakkaasti näkyvä uutuuskonsepti kantoi nimeä "Dream City": Talven aikana Roskilde-faneilta haettiin ideoita, luotiin verkkoympäristö näiden jakamiseen ja yhteiseen kehittämiseen, ja lopulta festivaali tarjosi puitteet leirintäalueella näiden toteuttamiseen. Kädet olivat vapaat - festivaalijärjestäjän roolina puitteiden ja tuen tarjoaminen. Tulokset olivat odotetun monimuotoisia: Antiikin Kreikan hengessä järjestetyt päivittäiset iltapäiväsymposiumit toogien, rypäleiden ja viinin kera, sosiaalinen jättiriippumatto, purkkapallomonumentti ja joogadiktaattori - muutamia mainitakseni. Dream Cityn ympärille rakennettu nettisivusto löytyy tästä linkistä. "Open innovation and crowdsourcing" oli myös yksi pääteemoista festivaalin alla järjestetyssä ammattilaisseminaarissa - muun muassa cashless-järjestelmien ohella.
Kaiken kaikkiaan jälleen saattoi nähdä, miten voimakkaasti ja ennakkoluulottomasti Roskildessa suhtaudutaan tapahtuman kehittämiseen. Tapahtumatuottaja - pidä huoli, että käyt vähintään kerran elämässäsi tutustumassa tanskalaisten festivaalijalokiveen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti