Lahden tapahtumasemmassa huippututkimusta ja Roskildetietoa

Käväisin marraskuussa Lahdessa Tapahtuma.NYT -nimellä järjestetyn seminaaripäivän merkeissä. Muutamia kiinnostavia juttuja tapahtumatuottamiseen liittyen jäi käteen, niistä seuraavassa.

Päivän päättänyt Mato Valtosen vetämä paneelikeskustelu - taustalla reaaliaikaisen yleisökysymyksen vastausjakauma.

Tapahtumaseminaari vaikutti kiinnostavan erityisesti paikallisia tai lähialueiden tapahtumasektorin toimijoita, mutta läsnä oli puhujien ja panelistien lisäksi ainakin pääkaupunkiseudulta vierailleita tapahtumatuottajia sekä julkisen sektorin edustajia. Ohjelma sen sijaan oli kiinnostava jo kansainväliselläkin tasolla: Tunnin luennoinut professori Donald Getz lienee tapahtumatutkimuksen kirjallisuuden keskeisimpiä tekijöitä maailmassa aina 80-luvun lopulta tähän päivään saakka ja tässäkin blogissa useampaan otteeseen esiin nostetun Roskilden festivaalin markkinointipäällikkö Niels E. Bjerrum raotti festivaalinsa numeroita ja toimintamalleja eurooppalaisen huippuorganisaation verhon takaa. Paikallisesti kuultiin presentaatioita muun muassa Helsingin kaupungin tapahtumayksikön, Helsinki Priden, Oulun Ilmakitaransoiton mestaruuskisojen ja muutamien muiden tapahtumien tuottajilta.

Getzin ajatuksia tapahtumien vaikuttavuudesta

Getzin alustus oli melkoinen informaatiovyörytys, joka oli alan tutkimukseen perehtymättömälle luultavasti melko vaikeasti haltuunotettava kokonaisuus. Getz keskittyi erityisesti tapahtumien vaikuttavuuteen liittyviin tutkimusnäkökulmiin ja lähestymistapoihin. Erityisesti alleviivaattiin tarvetta laaja-alaisemmalle impaktitutkimukselle pelkän taloudellisen vaikuttavuuden sijaan. Taloudellisellakin tasolla tyydytään useimmiten suorien vaikutusten tarkasteluun, oiotaan metodologian suhteen ja operoidaan usein epäilyttävien motivaatiotekijöiden alaisuudessa. Sosiaalinen ja ympäristöllinen näkökulma tapahtumien vaikuttavuuteen tekevät tuloaan kasvavalla rintamalla alan kirjallisuudessa, mutta vaikuttavuusmallinnus kaipaa näiden kolmen integraatiota. Getzin ja tämän göteborgilaisten kollegoiden parhaillaan työstämä hämähäkinverkkomalli vaikutti ainakin presentaatiotasolla kiinnostavalta tavalta ilmaista vaikuttavuutta. Lisäksi Getz painotti vaikuttavuustutkimusten liiallista keskittymistä yksittäisiin tapahtumiin - kokonaisvaltaisemmin voitaisiin puhua vaikkapa kaupunkien tai alueiden tapahtumaportfolioista tai tapahtumapopulaatiosta.

Roskilden vapaaehtoisarmeija

Bjerrumin Roskildea koskeva alustus keskittyi lähinnä festivaalin ja festivaaliorganisaation esittelemiseen sekä valtavan koneiston johtamiseen liittyvien haasteiden kuvaamiseen - uskomattomin numeroin ryyditettynä. Selvää on, että 80.000 päivittäistä asiakasta viikon kestävällä festivaalilla vaatii hurjia tehoja ylläpitävältä koneistolta, mutta silti muutamat numerot ovat suorastaan tajunnanräjäyttäviä. Jos Provinssirockissakin koetaan suureksi haasteeksi lähes tuhannen vapaaehtoistyöntekijän johtaminen, lienee Roskildellakin organisoimista reilusti yli 20.000 vapaaehtoistyöntekijänsä kanssa. Luku lähestynee pian karkeasti kuntaliitoksia edeltäneen Seinäjoen asukaslukua. Pysähdy toki hetkeksi miettimään tätä numeroa ja mittakaavaa. Ympärivuotisia talkootyöntekijöitä organisaatiolla on kaikkiaan 400.

Getzin puhuttua tapahtumien vaikuttavuudesta ja tapahtumaturismista tarjosi Roskilde herkullisen esimerkin suuremmasta päästä. Bjerrumin mukaan Roskilden festivaali tuottaa Roskilden kaupungille (50.000 asukasta, noin 35km Kööpenhaminasta) jopa kolmanneksen kaupungin vuotuisista matkailutuloista. Toisaalta Bjerrum näki Roskilden tulevaisuuden haasteena kuluttajien entistä matalamman halukkuuden matkustaa Roskildeen pidempien matkojen päästä -  nykyisestä asiakaskunnasta noin 50-60 % on tanskalaisia, mutta lähiseudun osuus on kasvussa. Yksi vaikuttava tekijä laskuun saattaa olla lipunmyynnin keskittäminen täysin omaan verkkokauppaan - tällainen näkökulma nousi esiin aiemmin lippuja myyneiden yritysten kanssa käymissäni keskusteluissa.

Tällaiset vastauskapulat jaettiin jokaiselle osallistujalle saliin sisään tullessa.

Lisäpotkua Response-systeemistä

Lahden semmapäivä tarjosi myös mielenkiintoisen teknisen ulottuvuuden: läpi session käytössä ollut Response-järjestelmä mahdollisti lukuisat pollit noin 100-päiseltä yleisöltä ja tuloksia päästiin purkamaan reaaliaikaisesti. Parhaassa tapauksessa kyselyn jakauma saattoi ohjata käynnissä ollutta esitystä tai paneelikeskustelua, mikä on herkullinen ulottuvuus tällaisessa sessiossa. Toivottavasti vastaavaa nähdään useammin!